Ateneum – Ajan kysymys

Mitkä ovat aikamme merkittävimmät kysymykset? Toimittaja Ronja Salmen luotsaamissa keskusteluissa kulttuurin ja taiteen kiinnostavimmat henkilöt nostavat esiin kysymyksiä, joita jokaisen tulisi pysähtyä ajattelemaan.

Tarkastelussa ovat myös Ateneumin Ajan kysymys -kokoelmanäyttelyn ydinkysymykset: Miltä nykyaika tuntuu? Kuka käyttää valtaa, miten luonto
muuttuu ja miltä suomalaisuus näyttää? Vastauksia haetaan katsomalla modernin ajan kuvataidetta. Mitä teokset kertovat omasta ajastaan, ja kuinka ne kurottavat nykypäivään?

Podcastin mahdollistaa Ateneum.

Tekijät

Tulossa

  • Ateneum – Ajan kysymys 5.4.2023 11.00
  • Ateneum – Ajan kysymys 12.4.2023 11.00
  • Ateneum – Ajan kysymys 19.4.2023 11.00
  • Ateneum – Ajan kysymys 26.4.2023 11.00

Yhteistyö­kumppanit

On-demand

  • play / pause 7.10.2021 11.00
    Jakson linkki kopioitu leikepöydälle!
    Linkin haku epäonnistui!
    Haetaan jakson linkkiä...
    Näyttelijä, lava-runoilija ja aktivisti Laura Eklund Nhaga on toinen Amanda Gormanin Kukkula jolle kiipeämme -teoksen suomentajista. Teosta kääntäessä Laura oivalsi, kuinka kaksi voi kääntää yhtä runoa. Laura on lisäksi pohtinut suomalaisuutta ja oivaltanut, että suomalaisuus on myös väkivaltainen väline.
  • Toimittaja Susani Mahadura tahtoo elää pientä elämää. Mahaduralle pieni elämä tarkoittaa rajoitettua sosiaalista piiriä ja töitä. Rajaus auttaa jaksamaan ja suojelemaan herkkää mieltä. Susani on myös oivaltanut, kuinka meidän kaikkien tulisi muuttaa ajatuksiamme ihanteellisesta ihmisestä. Jatkuvalle kulutukselle ja menestymiselle rakentuva ideaali-ihminen ei ole kestävällä pohjalla. Ehkä yksilökeskeisen ajan jälkeen voisimme unelmoida kollektiivisesti?
  • Ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed on oivaltanut, ettei hänen tarvitse keksiä uusia tarinoita, koska niin paljon tositarinoita on vielä kertomatta. Kansallisteatterin kotikirjailijana Ahmed haluaa antaa äänen ihmisille, joiden tarinoita emme ole vielä kuulleet. Keskustelun aikana toimittaja Ronja Salmi ja Ahmed pohtivat myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja kuinka kuluttavaa se voi olla yksilölle. Kuinka rakenteet toteuttaisivat tarvittavat muutokset, yksittäisten ihmisten sijasta? Ateneum on valinnut Ahmedin tutkittavaksi Ernest Mether-Borgströmin maalauksen Omakuva keltainen kukka kädessä.
  • Vieraana käsikirjoittaja Anna Brotkin.
  • Mielleyhtymät ja muistot musiikissa – Vieraana Nelma U. Artisti Nelma U on julkaissut omakustanteen Nelma U Vol. 1 ja työstää nyt uutta musiikkia Skorpioni-levymerkin alla. Musiikissaan Nelma U hyödyntää lapsuutensa äänimaisemia ja mielleyhtymiä. Miten ne avautuvat kuulijoille? Miten muistoja voi hyödyntää musiikissa?
  • Mitä rajautuu valokuvan ja historian ulkopuolelle? – Vieraana Sakari Piippo. Dokumentaarinen valokuvaaja Sakari Piippo on tunnettu yksityiskohtaisista kuvistaan suomalaisista poliitikoista. Viime aikoina hän on saanut inspiraationsa 1800-luvulla eläneen venäläisen runoilija Jelena Guron runosta. Miten runo voi olla oivallus ja ohjata valokuvaajan työtä? Miten lempeys on läsnä valokuvauksessa?
  • Aina ei tarvitse oivaltaa – Vieraana Tuija Siltamäki. Vieraana Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki. Oivaltaminen on mahtavaa, mutta joskus on ihanaa hämmentyä. Tuija liputtaa satiirin puolesta ja haluaa lukea kirjoja, jotka ihmetyttävät. Miksi moni kuitenkin hermostuu, jos ei heti ymmärrä lukemaansa? Miten tuo reaktio vaikuttaa kirjoittamiseen? Tarkasteltavana teoksena Hugo Simbergin Halla.
  • Taiteen hiljaiset sopimukset – Vieraana Fatima Verwijnen. Sarjan ensimmäisessä jaksossa vieraana on diversiteettikonsultti ja työelämävalmentaja Fatima Verwijnen. Instagramissa Fatima puhuu moninaisista aiheista, kuten rakenteellisesta rasismista ja vähemmistöjen oikeuksista. Hänen oivalluksensa liittyvät taiteen hiljaisiin sopimuksiin. Miksi taidemuseossa voi tulla olo, että siellä ei saisi olla? Miten tuosta tunteesta pääsee eroon? Jaksossa katsotaan myös Tove Jansson maalausta Mystinen maisema.
Näytä lisää