Ateneum – Ajan kysymys

Mitkä ovat aikamme merkittävimmät kysymykset? Toimittaja Ronja Salmen luotsaamissa keskusteluissa kulttuurin ja taiteen kiinnostavimmat henkilöt nostavat esiin kysymyksiä, joita jokaisen tulisi pysähtyä ajattelemaan.

Tarkastelussa ovat myös Ateneumin Ajan kysymys -kokoelmanäyttelyn ydinkysymykset: Miltä nykyaika tuntuu? Kuka käyttää valtaa, miten luonto muuttuu ja miltä suomalaisuus näyttää? Vastauksia haetaan katsomalla modernin ajan kuvataidetta. Mitä teokset kertovat omasta ajastaan, ja kuinka ne kurottavat nykypäivään?

Yhteistyössä Ateneum.

Tulossa

  • Ateneum – Ajan kysymys 20.5.2024 11.00
  • Ateneum – Ajan kysymys 27.5.2024 11.00
    Suvi West - Kaunein elokuva, jota ei kuvattu. Ohjaaja Suvi West on jättänyt kuvaamatta elokuvan, josta olisi voinut tulla hänen uransa kaunein elokuva. Hän uskoo, että joskus ainut tapa kunnioittaa kohdettaan on jättää kuvaamatta, tekemättä, menemättä. Dokumentintekijälle tämä aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita, minkä myötä West on päättänyt pitää taukoa dokumenteista. Jaksossa puhutaan myös taiteilijan vapaudesta, jonka West kokee vähemmistöön kuuluvana tekijänä kapeana. Käsittelyssä Laidun Hämeessä - Hjalmar Munsterhjelm, 1881. Toimittaja Ronja Salmi.

Yhteistyö­kumppanit

On-demand

  • play / pause 13.5.2024 11.00
    Jakson linkki kopioitu leikepöydälle!
    Linkin haku epäonnistui!
    Haetaan jakson linkkiä...
    Ervin Latimer – Onko vaatteella valtaa ihmiseen? Muotisuunnittelija Ervin Latimer työskentelee keskinkertaisuutta vastaan. Perustamansa Latimmier-merkin Positions of power -malliston vaatteet ilmensivät pukumiehen klassista valtaa epätavallisin keinoin. Malliston äärellä on kysyttävä, onko myös vaatteella valtaa ihmiseen? Vallan rakenteita puretaan myös Ateneumin Taiteen vallassa -teeman kautta. Kuka käyttää valtaa taidemaailmassa? Jaksossa katsotaan Akseli Gallen-Kallelan teosta Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva,1886. Toimittaja Ronja Salmi.
  • Koko Hubara – Kuka tekee ylihuomisen klassikot? Ateneum on ollut kirjailija Koko Hubaralle rakas paikka jo lapsuudesta alkaen. Museon klassikkoteokset kuuluvat meille kaikille, mutta toisaalta ylläpitävät stereotypista kuvaa suomalaisuudesta. Miltä ristiriita tuntuu, ja mitä museot sille voivat tehdä? Jaksossa katsotaan Magnus Enckellin maalausta Pää (Bruno Aspelin).
  • Pekka Salminen – Keskiluokkaista räppiä. Gasellit-yhtyeestä tunnettu Pekka "Päkä" Salminen on tarkastellut viime vuodet omia etuoikeuksiaan. Valkoisuus, sukupuoli ja luokkatausta vaikuttavat mahdollisuuteen menestyä. Yhteiskuntaluokka näkyy myös Ateneumin Kansan kuvat -teemassa, joka kysyy ketä me suomalaiset oikein olemme? Jaksossa tarkastellaan Eero Järnefeltin Yliopiston varakanslerin, vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuvaa.
  • Näyttelijä Anna Airola kokee tehokkuusajattelun vallanneen luontosuhteensa. Metsäpolusta pitäisi saada kaikki irti ja sienisaalis tallentaa Instagramiin. Näyttelijäntyön ytimessä taas on yhteys muihin ihmisiin, ja muihin lajeihin. Jaksossa tarkastellaan Emil Wolffin veistosta Telefos, jota naarashirvi ruokkii, jossa Anna näkee myös poliittisen sävyn.
  • Elsi Sloan – Elämmekö dystopiassa? Kaikki taide on poliittista, uskoo Elsi Sloan. Keskustelussa analysoidaan teosten välille syntyvää jännitettä ja niiden potentiaalia poliittisuuteen. Näyttelijä, aktivisti ja artisti pohtii myös elämää ilmastokriisin keskellä. Onko dystopia jo täällä, vai vielä kulman takana? Jaksossa katsotaan Ferdinand von Wrightin teosta Sepelkyyhkynen.
  • Miten ihminen jää ulkopuolelle? – Vieraana Sophia Wekesa. Tanssija Sophia Wekesa analysoi valtaa taiteen ja tanssin kentällä. Usein instituutiot pohtivat, miten jokin vähemmistöryhmä voitaisiin osallistaa toimintaan, mutta Wekesa kehottaa miettimään, mitkä asiat lähtökohtaisesti sulkevat ihmisiä pois. Miksi jokin tila tai toiminta ei ole alusta saakka kutsuva kaikille? Kenellä on mahdollisuus tulla taiteilijaksi? Toimittajana Ronja Salmi. Kauden viimeisessä jaksossa katsotaan Ateneumin kokoelmanäyttelystä Fanny Churbergin maalausta Kuutamo, harjoitelma vuodelta 1878. Ateneum – Ajan kysymys jatkuu syksyllä 2023.
  • Kehityksen takaisku – Vieraana Raisa Omaheimo. Kirjailija Raisa Omaheimolle nykyaika tuntuu ristiriitaiselta. Suuret uhat ja vaihtoehdottomuus leijuvat ilmassa, mutta toisaalta nuorten aktivistien toiminta luo toivoa. Modernin ajan kuvataiteilijat kokivat samaa kaksijakoisuutta: uskoa ihmisen kehitykseen sekä toivottomuutta maailmansotien äärellä. Omaheimo pohtii kehityksen takaiskua – kuinka ihmisoikeuksien etenemistä uhkaa aina seurata taantuma kohti konservatiivisempia arvoja. Hänelle ajan keskeinen kysymys liittyy tulevaisuuksiin, joita voimme rakentaa. Toimittajana Ronja Salmi. Jaksossa tutkitaan Kaupungin kesä -öljyväriteosta, jonka Urpo Wainio maalasi 1947.
  • Tappajan tarina – Vieraana Susanna Hast. Meillä on pakkomielle väkivaltaan, väittää kirjailija Susanna Hast. Palkitun Ruumis/huoneet -teoksen tekijä keskustelee toimittaja Ronja Salmen kanssa vallasta. Kuka sitä käyttää, ja millä ehdoin? Onko kirjailijalla valtaa lukijaansa, ja onko valta motiivi kirjoittaa? Hastille yksi ajan keskeisistä kysymyksistä on niin sanottu tappajan tarina, fiksaatiomme ratkaista ongelmia väkivallalla. Ateneumin kokoelmanäyttelystä tarkastelussa on Yngve Bäckin teos Sodan sävel (1944).
  • Inspiraationa kaupunki – Vieraana Ibe. Ibe pohtii, miltä nykyaika tuntuu ja kuulostaa. Yleisön ja kriitikoiden rakastama artisti inspiroituu suurkaupungeista. Modernin ajan suomalaiset kuvataiteilijat saivat innoitusta Pariisin ja Venetsian väreistä sekä valosta, kun taas Ibeä vetävät metropolit kuten Berliini ja New York. Ibelle tärkeä ajan kysymys liittyy itsekkyyteen, sen hyviin ja huonoihin puoliin, sekä suhteesta taiteeseen. Toimittajana Ronja Salmi. Jaksossa tarkastellaan Ateneumin kokoelmanäyttelystä Ulla Rantasen teosta Katukuva (1969).
  • Näyttelijä, lava-runoilija ja aktivisti Laura Eklund Nhaga on toinen Amanda Gormanin Kukkula jolle kiipeämme -teoksen suomentajista. Teosta kääntäessä Laura oivalsi, kuinka kaksi voi kääntää yhtä runoa. Laura on lisäksi pohtinut suomalaisuutta ja oivaltanut, että suomalaisuus on myös väkivaltainen väline.
  • Toimittaja Susani Mahadura tahtoo elää pientä elämää. Mahaduralle pieni elämä tarkoittaa rajoitettua sosiaalista piiriä ja töitä. Rajaus auttaa jaksamaan ja suojelemaan herkkää mieltä. Susani on myös oivaltanut, kuinka meidän kaikkien tulisi muuttaa ajatuksiamme ihanteellisesta ihmisestä. Jatkuvalle kulutukselle ja menestymiselle rakentuva ideaali-ihminen ei ole kestävällä pohjalla. Ehkä yksilökeskeisen ajan jälkeen voisimme unelmoida kollektiivisesti?
  • Ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed on oivaltanut, ettei hänen tarvitse keksiä uusia tarinoita, koska niin paljon tositarinoita on vielä kertomatta. Kansallisteatterin kotikirjailijana Ahmed haluaa antaa äänen ihmisille, joiden tarinoita emme ole vielä kuulleet. Keskustelun aikana toimittaja Ronja Salmi ja Ahmed pohtivat myös yhteiskunnallista vaikuttamista ja kuinka kuluttavaa se voi olla yksilölle. Kuinka rakenteet toteuttaisivat tarvittavat muutokset, yksittäisten ihmisten sijasta? Ateneum on valinnut Ahmedin tutkittavaksi Ernest Mether-Borgströmin maalauksen Omakuva keltainen kukka kädessä.
  • Vieraana käsikirjoittaja Anna Brotkin.
  • Mielleyhtymät ja muistot musiikissa – Vieraana Nelma U. Artisti Nelma U on julkaissut omakustanteen Nelma U Vol. 1 ja työstää nyt uutta musiikkia Skorpioni-levymerkin alla. Musiikissaan Nelma U hyödyntää lapsuutensa äänimaisemia ja mielleyhtymiä. Miten ne avautuvat kuulijoille? Miten muistoja voi hyödyntää musiikissa?
  • Mitä rajautuu valokuvan ja historian ulkopuolelle? – Vieraana Sakari Piippo. Dokumentaarinen valokuvaaja Sakari Piippo on tunnettu yksityiskohtaisista kuvistaan suomalaisista poliitikoista. Viime aikoina hän on saanut inspiraationsa 1800-luvulla eläneen venäläisen runoilija Jelena Guron runosta. Miten runo voi olla oivallus ja ohjata valokuvaajan työtä? Miten lempeys on läsnä valokuvauksessa?
  • Aina ei tarvitse oivaltaa – Vieraana Tuija Siltamäki. Vieraana Ylioppilaslehden päätoimittaja Tuija Siltamäki. Oivaltaminen on mahtavaa, mutta joskus on ihanaa hämmentyä. Tuija liputtaa satiirin puolesta ja haluaa lukea kirjoja, jotka ihmetyttävät. Miksi moni kuitenkin hermostuu, jos ei heti ymmärrä lukemaansa? Miten tuo reaktio vaikuttaa kirjoittamiseen? Tarkasteltavana teoksena Hugo Simbergin Halla.
  • Taiteen hiljaiset sopimukset – Vieraana Fatima Verwijnen. Sarjan ensimmäisessä jaksossa vieraana on diversiteettikonsultti ja työelämävalmentaja Fatima Verwijnen. Instagramissa Fatima puhuu moninaisista aiheista, kuten rakenteellisesta rasismista ja vähemmistöjen oikeuksista. Hänen oivalluksensa liittyvät taiteen hiljaisiin sopimuksiin. Miksi taidemuseossa voi tulla olo, että siellä ei saisi olla? Miten tuosta tunteesta pääsee eroon? Jaksossa katsotaan myös Tove Jansson maalausta Mystinen maisema.
Näytä lisää