Artikkelin Terraario kommentit

Kirjoittaja: Mikael

Mikael — Mon, 17 May 2010 09:52:45 +0000

Moi Jouni A.

Mannola oli kaikin tavoin ”helppo” haastateltava. Erittäin sympaattinen ja avoin, ja kun taiteilija vielä tuntee oman alansa historian viimeistä yksityiskohtaa myöten, sekä mielellään avaa sanallisen arkkunsa niin ohjelman onnistumisesta voidaan kiittää Raulia. En halunnut tehdä haastattelua, vaan pyrin nimenomaan mainitsemaasi jutusteluun. Olemuksellaan ja tietämyksellään Raul Mannola teki sen helpoksi.

Kesäterveisin,

Mikael

Kirjoittaja: Jouni A

Jouni A — Sun, 16 May 2010 09:39:19 +0000

Kiitos 16.5. terraariosta, Raul Mannolan jutustelua kuulee niin harvoin, että tämä kulttuuriteko ansaitsisi mitalin. Harmi kun viime sunnuntaina en ollut radion ääressä aamutuimaan. Terraario on kuitenkin usein sunnuntaina aktiivisessa kuuntelussa. hyvää ohjelmaa on aina ilo kuunnella.

Isot kiitokset!

Kirjoittaja: Stidi

Stidi — Mon, 26 Apr 2010 08:11:26 +0000

Huhhuh, Kiiiitos Mikael.
Oli koko sunnuntaiaamu ollu tajuttoman masentava enkä mä saanu oikeen mitään tehdyks. Paitti tietysti kuunneltuu radioo, sielt ku tulee sunnuntaiaamusin hyvä ohjelma. Sitten Mikael tyrmäs. Tum. Luulin et tää Purplen April juttu meni vanhan kaavan mukaan eli ettet enään kommentoi siihen sen enempää mutta ei, mä olin vaan liian hätänen. Kommenttisi oli just sitä mitä mä oon aina koko LPstä ajatellu ja se oli rehtiä kieltä, just samoin ku mä oon melkeen aina ajatellu just täst levyst. Vaik onhan siel muutama vähemmän , ehkä hätäseemmin tehty kappale.
Mut sitten se teki sen taas. Heti kun olit soittanu aprilin, auriko alko paistaa ja eiks selvästi eilen ollu niiku ensimmäinen lämmin päivä? Eli april toi taas kevään.
Mullaki sytty päässä valo ja tuli lämmin, toissapäivänen flunssa katos ja alko tulee lämmin niiku keväällä kuuluu, nyt taas jaksaa ja askel on kevyt. Kyllä mä oon sitä kaivannukki.
Oisko muuten yks syy miks tää kolmas Purple jäi niin vähällä huomiolle se että niiden levyfirma Tetragammon meni just samoihin aikoihin konkkaan? Mainostusta ei ollu sillon just ollenkaan ja saatavuuski oli vähän niin ja näin. Meni pitkälle 90 luvun puolelle ennen ku mä näin sitä uudelleen myytävänä 60 luvun lopun jälkeen, eikä sitä sillonkaan löytäny ku hirveel tsäkällä.

Kirjoittaja: Stidi

Stidi — Tue, 13 Apr 2010 12:20:50 +0000

Kiitos tyrmäävästä vastauksesta, samaa luokkaa kun ohjelmasikin. Jos senverran saan lisätä ni MK1 Purple ei mun mielest ollu niin mahtipontinen, Evans jotenki pehmitti koko kuviota. Siitä olen hyvin samaa mieltä et Hendrix oli omassa luokassaan, siks puhuisinki siitä ihan erikseen. Kiitos muuten pari viikkoa sitten soittamastasi valleys of Neptunesta, oli pakko mennä ostaa se heti seuraavana päivänä. Tosi shokkihoito koko levy, jeees.
Mulle on vaan joskus, alkaen satoja vuosia sitten, tullut tavaksi soittaa April aina huhtikuussa. Sillon tajuu et kevät koittaa ja elämä alkaa, vaikka sanotus kertoo ihan päinvastasesta. Mut jos sulla ei ole levyä ja haluut sen kuunnella, niin voin toimittaa sen sanomataloon vaik lainaks jos ihan uteliaisuutta haluut kuunnella.

Kirjoittaja: Mikael Wiik

Mikael Wiik — Fri, 09 Apr 2010 00:49:34 +0000

Sori Stidi, nyt joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Purplen ja Zeppelinin kohdalla minulla on aikamoinen aukko tässä musiikillisessa yleissivistyksessäni. Johtuen siitä että kun nämä bändit aikoinaan lähtivät lentoon kuuntelin itse siihen aikaan ennemmin Jeff Beckiä ja Hendrixiä. Purplen ja Zeppelinin korostettu mahtipontisuus ei oikein sytyttänyt, muitoin kuin yksittäisten biisien kohdalla (Speed King, Whole Lotta Love…).

Erityisesti en pitänyt Jon Lordin näistä varhaisista klassisista kokeiluista, mutta nyt joudun myöntämään että minulla ei ole minkäänlaista muistikuvaa albumista Deep Purple III jossa tuo mainitsemasi April soi. Olen toisaalta viime vuosina nauttinut suuresti Jon Lordin tuoreimmista klassisen ilmaisun kokeiluista, varsinkin vuonna 2004 ilmestyneellä albumilla Beyond The Notes. Joten siinä valossa tekisi hyvää tutustua tähän vanhempaan tuotantoonkin ”uusilla korvilla”. Mutta se peräänkuuluttamasi esitys ei valitettavasti toistaiseksi löydy meikäläisen arkistosta.

Ja mitä ”tyhmyyteesi” tulee, totean vain että musiikista välittäminen ei ikinä edes voi olla tyhmää. Vapaa-ehtoinen tietämättömyys on sitä, mutta pohdiskelu ja kysymysten asettaminen ei ikinä voi olla sitä.

Kaikkea hyvää myös huhtikuusta eteenpäin t.

Mikael

Kirjoittaja: Stidi

Stidi — Thu, 08 Apr 2010 05:36:10 +0000

Koska viimein on taas huhtikuu niin taas heräs mielessä vanha kysymys Mikaelille:
Purple teki aikoinaan levyn ”April” mutta ei ainakaan mun tietojeni mukaan ole koskaan saanut sille kuuluvaa asemaa. Mun mielestä kappale on juuri sellainen kuin suuren klassikon kuuluukin olla, mutta harvoin, tuskin koskaan olen kuullut levyä edes mainittavan. Onko jotain mitä en tajua? Kyllähän siinä on osia kopioitu muista klassisista sävelmistä, mutta kun ottaa huomioon ajankohdan jolloin levy on tehty niin se pitäisi enemminkin laskea uranuurtajien joukkoon samalta ajalta. Vai onko jotain mitä en ymmärrä? Jos on niin auttakaa tyhmää ja kertokaa mikä siinä mättää?
Kiitos

Kirjoittaja: Juhani Tolvanen

Juhani Tolvanen — Sun, 24 Jan 2010 09:06:31 +0000

Hei, Mikael.

Toivon, ettet lähiviikkoina unohda Kate McGarriglen kuolonuneen nukkumista 19.1.vaan omistaisit osion hänen ja sisarensa musiikille ja saa siinä varmaan olla mukana lapsiakin jossain sivulauseessa (eli Wainwrightin sisaruksia).

Surumielisin terveisin, mutta onnellisena siitä, että sisarilta jäi niin hieno
tuotanto.

Juhani Tolvanen

Kirjoittaja: okie

okie — Tue, 01 Dec 2009 21:16:37 +0000

Moi Mikael,
edellis sunnuntaina soitit kaunista Chopin’in pianomusiikkia jota esitti Martha Argerichin oppilas.
Argerich on minulle tuttu nimi jo -70-luvulta eräältä DGG:n pianolevyltäni mutta kertomuksesi hänestä sai kiinnostumaan lisää.
Mielenkiintoinen persoona esiintymisen suhteen ja erittäin hyvä ja temperamenttinen tulkitsija.
Eräs hänen esittämänsä Chopin-sävellys on Poloneesi As-duuri No 6.
Mielestäni ko. sävellys (ja esitys) hipoo täydellisyyttä, enkä panisi pahakseni jos ystävällisesti sen vaikka jossain Terraario-ohjelmassa soittaisit.
T. okie

Kirjoittaja: Mikael Wiik

Mikael Wiik — Sun, 27 Sep 2009 22:49:37 +0000

Hyvä Okie,

Pitää vähän miettiä, sillä It Makes No Difference tuli soitettua jo tässä jokin aika sitten. Tosin silloin ei ollut kyse tästä The Last Waltz -versiosta. Se minulta löytyy ainoastaan vinyylinä. Pitäis varmaan tsekata missä kunnossa se on. En nyt ihan just tähän hätään lupaa soittaa sitä, mutta se on omastakin mielestäni mykistävän kaunis biisi. Ensi sunnuntaina oli tarkoitus jatkaa samantyyppisellä poljennolla, mutta ei välttämättä The Bandin parissa. Mutta tarkistan tuon vinyylin kunnon viikon aikana, eiköhän se onnistu,

Terveisin,

Mikael

Kirjoittaja: okie

okie — Sun, 27 Sep 2009 19:47:49 +0000

Tänään 27.9. soitit The Band-yhtyeen biisejä, joissa Garth Hudson soitti saksofonia.
Biisit olivat minulle tuntemattomia mutta hyviä.
Kun ”teemana” oli Hudsonin foninsoitto , tuli mieleeni The Band’in biisi ”It Makes No Difference”, jossa Hudsonin soitto on mielestäni jotain käsittämättömän kaunista, varsinkin The Last Waltz’n soundtrackin versiona.
Yksi vika siinä on. Se on liian lyhyt.
Jos em. teema ohjelmassasi jatkuu kuten ymmärsin, voisiko tuon version laittaa mukaan? Muidenkin kuin itseni iloksi.