Artikkelin Mahtavaa Kraftwerk Mahtavaa – erikoisohjelmaa kommentit

Kirjoittaja: It's More Fun To Compute

It's More Fun To Compute — Fri, 14 Aug 2009 08:58:52 +0000

Olipahan mahtavan upea keikka kertakaikkiaan.Paljon vanhoja klassikoita, kuten Schaufensterpuppen, Trans-Europa-Express, Homecomputer,Numbers ja mone muut. Kiitos Kraftwerk ja ennenkaikkea kiitos Radio Helsinki, teidän ansiostanne olen jälleen yhtä järisyttävää kokemusta rikkaampi.

Kirjoittaja: Robokids

Robokids — Thu, 13 Aug 2009 06:13:27 +0000

Poikani, 5-vee, oli siihen asti määkynyt omalla englannillaan lähinnä Enter Sandmania, kunnes sitten eräänä päivänä äkkäsin laittaa hänen iPod-suosikkeihin Kraftwerkin We are the Robots. Sen jälkeen jokainen edestakainen matka futisharkkoihin ja takaisin on kulunut autossa ilman käsiä ajaessa kun on ollut pakko tunkea peukalot korviin pojan ja naapurin pojan kirkuessa takapenkillä biisin tahtiin, että ovat robotteja. Epäilemättä tuota takapenkin populaarikulttuuri-invaasiota on ollut myötävaikuttamassa vasta kevättalvella nähty Wall-e ja se, että ensimmäinen katala lelu, jonka riiviö sai vastuuttomalta kummisedältään noin 2 kuukauden iässä oli sellainen Predatorilta näyttävä ja sietämätöntä melua aiheuttava taistelurobotti. Ehkä hänestä tulee isona robotti niin kuin suurimmalle osalle meistä kuitenkin taitaa loppujen lopuksi valkokaulusorjina käydä.. ;-)

Kirjoittaja: It's More Fun To Compute

It's More Fun To Compute — Wed, 12 Aug 2009 14:11:51 +0000

Olen about 11.v vanha ja olemme äitini ystävän luona.Perheen nuorimmaisella on levylautasella uunituore Computer World, jota kuuntelemme ihmeissämme.Jossain vaiheessa kaveri kaivaa esiin Commondore 64:n ja näyttää kuinka tietokonella tehdään kling klang musiikkia.Tietokoneet oiivat minulle tuolloin ihan uusi juttu ja olin todella haltioissani.Tässä vaiheessa tiesin että minun on tarkoitus jatkaa Kraftwerk- setien perinnettä..

Kirjoittaja: varpu

varpu — Wed, 12 Aug 2009 14:08:51 +0000

Punkaharju 1989

Piirrän kotona värikynillä lattialla, isä istuu keittiössä ja välillä kävelee edestakaisin,taustalla soi Kraftwerk Radio-activity. Välillä isä käy laittamassa lisää ääntä, lattia särisee. Isä selaa levykokoelmaa. Kissa kävelee kynsillä edestakaisin sohvanreunaa.
Minni kani rapistelee kopissa. On iltapäivä, eikä muita ole kotona. Musiikki valtaa asunnon ja isä käy makoilemaan sohvalle ja on omissa ajatuksissaan. Lemmikit jatkaa omia puuhiaan ja minä piirrän niin kauan kun ovikello soi ja lähden ulos.

Musa ja tunnelma on jäänyt todella vahvasti mieleen, vieläkin moni biisi kolahtaa ja isän luona vieraillessani kaivetaan vanhat lp levyt esiin ja jammaillaan yhdessä Kraftwerkin tahtiin.

Kirjoittaja: Joonas

Joonas — Wed, 12 Aug 2009 13:53:08 +0000

Jossain Tammisaaren ja Hangon välimaastossa on Kraftverk-tienviitta. Tielaitoksen sellainen ihan virallinen sinipohjainen. Aina kesäisin ohi ajaessa vähän hymyilyttää. Robotit pitäis saada sinne sen jonkun voimalaitoksen pihalle soittamaan.

Spessutoive U2 Neon Lights cover tai perustoiveena Vitamin.

Kirjoittaja: Harri

Harri — Wed, 12 Aug 2009 13:52:08 +0000

Flashbackinä muistan kun Computer World -levystä ilmestyi sen ilmestymisen jälkeen arvostelu Katso-lehdessä. Toimittaja mainitsi kaiken muun ohessa, että yhtyeen soitannossa kuuluu ”natsisaappaiden askeleet” ja taisipa siinä olla maininta jostain piiskan viuhumisesta. Kenties näin. Mutta eipä muuttanut mielipidettä bändistä, jota olin innolla kuullut vuodesta 1978 Mensch Maschinen ilmestymisen jälkeen.

Kirjoittaja: Lauri

Lauri — Wed, 12 Aug 2009 12:41:23 +0000

Olen 8-vuotias ja Kraftwerkin The Mix – levy on juuri ilmestynyt. Olen perheeni kanssa risteilyllä ja satun kulkemaan paikallisen levyhyllyn ohi. Yhtäkkiä näen Florian Schneiderilta näyttävän robotin ojentavan käsiään minua kohti kasetin kansitaiteissa. Jähmetyn paikoilleni ja haluan kasetin välittömästi itselleni. Ensimmäinen omistamani kasetti, jota kuunnellessa tuli jatkuvasti mietittyä tekeekö tätä käsittämätöntä musiikkia robotit vai ihmiset. Vai ihmisrobotit.

Kraftwerk oli silloin mystinen, pelottava, koukuttava ja niin oma maailmansa, kaukana muiden yläpuolella. Sitä se on edelleen ja tänään tuleekin fiilisteltyä kyseisen kasetin kanssa koko ilta ja muisteltua niitä aikoja kun pohti voisivatko robotit oikeasti tehdä tällaista jälkeä. Harvasta yhtyeestä jaksaa olla niin montaa vuotta innoissaan ja se onkin tae siitä että Man-Machinet tekevät parasta musiikkia tässä universumissa, eikä mikään tule ikinä pääsemään lähelle.

Kirjoittaja: Voimalaitos utopia

Voimalaitos utopia — Wed, 12 Aug 2009 08:00:18 +0000

Olen viisi vuotias ja taustalla soi Electric cafe. Asunani on vaaleankeltaiset paksujuovaiset sukkahousut ja vaalenapunainen mikki hiiri college paita. Asentoni on asiaankuluvasti tönkön keinahteleva ja kädet ovat sivuilla tiukassa kulmassa. Metallinen ääni on hieman pelottava ja uhkaava, en uskaltaisi kuunnella tätä yksin kotona, koska vanhemmat serkut ovat paikalla niin olen reipas ja osaan tanssia robottia.

Olen 27 vuotias. Työväensali, jossa pidetään päivätansseja on täynnä nuoria mustissa trikoissa. Taustalla soi Electric cafe. Olemme matkalla utopiaan. Maailma on tuhoutunut, koneet ovat ottaneet vallan. Liikumme tönkösti salissa kädet tiukassa kulmassa. Yksi roboteista toistaa ”ERROR- ERROR”, toinen hokee ”DET HÄR ÄR PENDOLINO TILL HELSINGFORS”. Tilanne on hieman pelottava ja uhkaava.